kasti Suomi oli 1918 Saksan ta-
lutusnuorassa. Saksalaismielisyys
näkyi kaikkialla, hallinnossa, seu-
rapiirielämässä, saksalaisten kaa-
tuneiden juhlallisena muistami-
sena Vanhan kirkon puistossa.
Myös Lönnqvistin kuvat suoras-
taan tihkuvat tuota henkeä.
tin välittäjiä kuten muistomerk-
kejä ja seppeleen laskemisen ri-
tuaaleja. Punaisten omaiset vaali-
vat hiljaisesti omia syrjäisiä hau-
savuavista raunioista. Kuva: Gunnar Lönnqvist. Kansan Arkisto.
sa eristäminen olikin valkoisten
perimmäinen tarkoitus. Kolbe
mainitsee kuitenkin, että Helsin-
gin kaupunki kohteli lempeästi
työntekijöitään, jotka olivat ereh-
tyneet punaisten puolelle ja otti
heidät suhteellisen pian takaisin
töihin. Kirjassa ei käsitellä niitä
lukuisia punaorpoja, jotka kau-
punki otti pois äideiltään ja antoi
kasvatettavaksi poliittisesti oi-
keaoppisiin perheisiin lähinnä
Pohjanmaalle.
tä. Hänhän asui keskellä työläis-
miljöötä Pengerkadulla. Ovatko
nämä kuvat kaikki, mitä hän
vuonna 1918 kuvasi vai ovatko
kuvat tekijöiden valitsema otos?
Kirjan perusteella Lönnqvist ku-
vasi keväällä 1918 enemmän
kaikkea muuta kuin omaa asuin-
ympäristöään. Mitä valokuvaaja
halusi muistaa ja mitä unohtaa?
johtaja, Suomen
Saksan-instituutti, Berliini